Hyvät Uudistukset Ovat Palkitsevia

Hyvät Uudistukset Ovat Palkitsevia

Ylistys Jumalalle. Pyydän noyrästi Häntä korottamaan profeetta Muhämmäd:in arvoa sekä hänen muslimi sukulaistensa ja kumppaneiden arvoa ja suojelemaan hänen kansaansa siltä, mitä hän pelkäsi sille tapahtuvan. Pyydän Jumalaa opettamaan meille mitä olemme unohtaneet ja lisäämään oppiamme, sekä takaamaan meille vilpittömät aikomukset. Pyydän nöyrästi Jumalaa helpottamaan tietämme hyvyyteen ja suojelemaan meitä teiltä, jotka johtavat helvetin tuleen.

Niinpä Imääm Muslim kertoi Dzäriir Ibn Aäbdullaah:in kautta että profeetta sanoi:

قال رسولُ اللهِ صَلَّى اللهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ: “مَنْ سَنَّ في الإسْلامٍ سُنَّةً حَسَنَةً فَلَهُ أَجْرُهَا وَأَجْرُ مَنْ عَمِلَ بِهَا إلَى يَوْمِ القِيَامَةِ، لَا يَنْقُصُ مِنْ اُجَورِهِم شَىء وَمَنْ سَنَّ في الإسْلَامِ سُنَّةً سَيِّئَةً فَعَلَيْهِ وِزْرُهَا وَوِزْرُ مَنْ عَمِلَ بِهَا إلَى يَوْمِ القِيَامَةِ لَا يَنْقُصُ مِنْ أَوْزَارِهِم شىء” رواهُ الإمام مسلم

Tämä tarkoittaa: <<Joka tekee hyvän uudistuksen Islamissa saa siitä palkkion, sekä niiden palkkion jotka toimivat samoin Tuomiopaivään asti, vähentämättä heidän palkkiostaan. Joka tekee harhaanjohtavan uudistuksen, ottaa kantaakseen synnin siitä ja heidän syntinsä jotka toimivat samoin, Tuomiopäivään asti, vähentämättä heidän synnistään>>.

Tämä profeetan sanoma eli hädiith, joka on vahvistettu ja saanut oikean sanoman luokituksen, on perusta todistettaessa hyvien uudistusten oikeutusta Islamissa. Hyviä uudistuksia kutsutaan suositelluiksi uudistuksiksi. Sanomassaan profeetta viittaa hyviin uudistuksiin vastakohtana pahoille uudistuksille, osoittaen niihin kuuluvan uudistukset, jotka ovat Koraanin ja profeetan opettaman  mukaisia. Jokainen oppineen henkilön tekemä uudistus, joka on näiden mukaine,n on hyvä uudistus, kuten yllä mainittu profeetan sanoma osoittaa: <<Joka tekee hyvän uudistuksen Islamissa saa siitä palkkion, sekä saman palkkion kuin ne jotka toimivat samoin tuomiopäivään asti, vähentämättä heidän palkkiostaan.>> Profeetta lausui tämän sanoman erityisen tapahtuman yhteydessä, kun joukko hyvin köyhiä ihmisiä saapui profeetan luo. He olivat niin köyhiä, etteivät he kyenneet hankkimaan erillistä vaatekappaletta ylä-ja alavartalon suojaksi, vaan köyhyytensä vuoksi peittivat itsensä kappaleella kangasta, johon oli tehty aukko päätä varten.

Nämä ihmiset eivät olleet Medinan asukkaita, vaan olivat tulleet rakkaudesta profeettaan ja halusta tavata hänet. Kun profeetta näki heidät, ilme hänen kasvoillaan muuttui surulliseksi. Hän kehoitti muslimeja keräämään ja lahjoittamaan hyväntekeväisyytenä noille tarpeessa oleville ihmisille, mikä olisi tarpeeksi täyttämään heidän tarpeensa ja poistamaan heidän surunsa. Yksi mies nousi ylös ja lähestyi profeettaa antaen jotain hänen käsiinsä lahjoituksena noille ihmisille. Ja niin ihmiset alkoivat tuoda lahjoituksia yksi toisensa jälkeen. Yhden tuodessa vaatteita ja toisen ruokaa kunnes lahjoituksia oli kertynyt iso määrä profeetan käsiin. Silloin profeetan ilme muuttui jälleen iloiseksi ja hän sanoi: <<Hän, joka tekee hyvän uudistuksen Islamissa, saa siitä palkkion ja niiden palkkion jotka toimivat samoin, aina Tuomiopäivään asti, vähentämättä heidän palkkiostaan.>>

Vaikka profeetta lausui tämän sanoman erityisessä tilanteessa, sen merkitys on yleinen ja kaikenkattava. Ei ole sallittua väittää, että tämä liittyisi vain hyväntekeväisyyteen, koska profeetta käytti yleistä ilmaisua. Hän ei yksilöinyt palkkiota sille, ‘joka lahjoittaa hyväntekeväisyyteen’, vaan hän sanoi: “Hän, joka tekee hyvän uudistuksen”. Profeetta siis käytti yleistä termiä tässä sanomassa vaikka hän lausui sen erityisessä tilanteessa. Oppineet pitävät sääntönä että Koraanista lause tai profeetan sanoma, joka on lausuttu erityisessä tilanteessa tai erityisestä syystä, on silti merkitykseltään yleinen, jos sen sanat joita siinä on käytetty, ovat merkitykseltään yleisiä.

Jokainen muslimi, joka tietää hyvän muslimi oppineen tekemän uudistuksen, joka on Koraanin ja profeetan opettaman mukainen, on tervetullut toimimaan sen mukaisesti. Kaikki näiden mukaiset uudistukset sisältyvät tämän sanoman merkitykseen. Tämä on perusta todistettaessa ja vahvistettaessa hyvien uudistusten oikeellisuutta Islamissa. Lisäksi kumppanien toiminta ja se mitä hyvät muslimit ovat todistetusti tehneet, ovat lisätodisteena hyvien uudistusten oikeutukselle.

Jotkut väittivat valheellisesti, että mikä tahansa profeetan ajan jälkeinen uudistus on harhaanjohtava uudistus. Heidän lausuntonsa on vastoin sitä mitä profeetta sanoi, sekä vastoin kumppaneiden ja heidän seuraajiensa tekoja. Jähjää Ibn Jäamär:in uudistus on esimerkki hyvästä uudistuksesta, hän lisäsi pisteet joidenkin arabian kirjainten ylä -tai alapuolelle Koraanissa. He, jotka kirjoittivat ilmoituksen, joka saapui alas profeetta Muhämmäd:ille, kirjoittivat Koraanin lauseet ilman pisteitä jotka kuuluvat arabian kirjaimiin nykyisin. Esimerkiksi kirjain bää`(ب) kirjoitettiin ilman pistettä alapuolella, ja tää`(ت)ilman kahta pistettä yläpuolella jne. Näiden pisteiden lisääminen tapahtui jonkin aikaa profeetan kuoleman jälkeen.

Jähjää Ibn Jäamär  oli ensimmäinen, joka keksi pisteiden käytön hyödyn arabian kirjaimissa. Hän oli yksi hurskaista ja luotettavista profeetan kumppaneiden seuraajista eli tääbia. Se, että hän laittoi pisteet kirjaimille, sisältyy tämän hädiithin merkitykseen, mikä viittaa hyviin uudistuksiin Islamissa. Kun kumppanit näkivät tämän uudistuksen, he eivät syyttäneet häntä tai sanoneet “Olet tehnyt jotain, mitä profeetta ei tehnyt” tai “Profeetta ei ollut yksiselitteinen sellaisen asian suhteen, joten kuinka sinä kehtasit tehdä niin?” Päinvastoin totesivat hänen toimineen tavalla josta olisi suuri hyöty kansalle.

Kun kumppanit kirjoittivat ylös Koraanin, he jättivät pisteet kirjoittamatta tietystä syystä. Kun Koraani ilmoitettiin profeetalle, hänelle ilmoitettiin myös eri lausumismuodot. Yhden muodon mukaisesti jokin sana lausutaan tää’ (ت) kirjaimen kanssa ja toisen muodon mukaisesti jää’ (ي) kirjaimen kanssa. Näillä kirjaimilla on sama muoto (sanan alussa tai keskellä), kuitenkin ne eroavat pisteiden asettelun takia eli tää‘illä (ت) on kaksi pistettä yläpuolella ja jää‘illä (ي) kaksi pistettä alapuolella.

Kirjaimen muodon kirjottaminen ilman pisteitä sallisi kummankin muodon lausumisen tää‘inä tai jää‘inä. Siksi yksi Kirja sisältäen kirjaimia ja sanoja (ilman pisteitä) sallisi enemmän kuin yhden lausumistavan, joka rajoittuisi pisteiden lisäämisestä. Tämä joustavuus eri lausumis- muotojen lausumiseen yhdessä Kirjassa poistuisi, ja joka haluaisi lausua eri lausuntatavan mukaisesti, joutuisi kirjoittamaan sanat uudelleen pisteet aseteltuina eri tavalla, jotta ne olisivat tämän tavan mukaiset. Tämän viisauden vuoksi kumppanit eivät tehneet tätä uudistusta aikaisemmin.

Tämän uudistuksen hyöty tuli esiin Jähjää Ibn Jäamär:in aikana eivätkä kumppanit sanoneet mitään. Sinä aikana monet ihmiset, jotka eivät olleet arabeja, olivat tulleet muslimeiksi ja Koraanin lukeminen virheettömästi olisi muodostunut heille ongelmaksi. Helpottaakseen tätä ongelmaa, Jähjää lisäsi pisteet Koraaniin. Kumppanit näkivät tämän hyvänä tekona häneltä. Tämä Jähjää Ibn Jäamär:in uudistus sisältyy profeetan sanoman tarkoitukseen.

On myös niitä jotka valheellisesti väittävät että, ‘kaikki mitä ei ollut tehty profeetan aikana, vaan keksitty myöhemmin on harhaanjohtavaa uudistusta’. Sen, joka seuraa tätä väärää johtopäätöstä, täytyisi poistaa pisteet kaikista Koraanin kirjoituksista, jotka tänä päivänä ovat saatavilla, ennen muiden kohtien valheellista esiin nostoa. Kuitenkaan kumppanit eivat tehneet niin, eivätkä määränneet sitä tehtäväksi. Kaikki ihmiset, jotka tulivat heidän jälkeensä, oppineet ja maallikot, tähän päivään asti lukevat Koraanin tekstejä pisteiden kera.

Ne, jotka kieltävät hyvät uudistukset ovat nimeltään wähhääbit. He ovat alkuperältään Nädzd nimisestä paikasta Saudi-Arabiasta. Profeetta mainitsi Nädzd:in kielteisesti, kuten on mainittu Äl-Bukhaarij:in kertomassa sanomassa:

قَالَ رَسُولُ اللهِ صَلَّى اللهُ عَلَيْهِ وَعَلَى ءَالِهِ وَصَحْبِهِ وَسَلَّمَ: “مِنْهَا الْفِتَنُ وَالزَّلَازِل” رَوَاهُ البُخَارِيُّ

Joka tarkoittaa: <<Tästä paikasta mellakointi ja kärsimykset nousevat esiin>>.

On myös muita esimerkkejä uudistuksista, jotka hädiith oppineet ovat yksimielisesti hyväksyneet. Hädiith oppineet tekivät uudistuksen, jota profeetta tai kumppanit eivät tehneet. Tapa, jonka he aloittivat yhdessä, oli järjestää tilaisuuksia, joissa kerrottiin profeetan sanomia ja niiden kertojien ketjut taaksepäin aina profeettaan asti, joihin ihmiset saivat tulla kuuntelemaan. Näillä tilaisuuksilla oli erityiset sääntönsä, jotka hädiith oppineet tiesivät. He sanoivat, että on hyvä aloittaa tilaisuus sanomalla Bismi-llääh, äl-Hämdulillääh ja äs-saläätu aälän-Näbij, jonka jälkeen joku taitava lausuja luki Koraania. Sitten hän, joka välitti ihmisille, mitä puhuja on sanonut, kysyi hädiith oppineelta ‘Mitä sinulla on sanottavana? Olkoon Jumala sinulle armollinen’. Hädiith oppinut aloitti kertojien ketjusta eli esimerkiksi x kertoi meille y:n kautta, joka kertoi z:n kautta takaisin aina profeettaan asti. Näihin tilaisuuksiin saapui tuhansia ihmisiä, joskus jopa 30 000 ihmistä. Hädiith oppinut ei voinut saada kaikkia kuulemaan ääntään niin suuressa tilaisuudessa, niinpä he käyttivät välittäjiä, ihmisiä jotka kertoivat lähellään oleville, mitä olivat kuulleet.

Tämä menetelmä ei ollut käytössä profeetan aikana, eikä hänen kumppanit kuten Äbu Bäkr tehnyt niin eikä Umar eikä Uthmään eikä Aäbdullaah Ibn Aäbbääs eikä Äbu Säaiid Äl-Khudrii eikä Aäbdullaah Ibn Mäsauud eikä Äbu Huräirah eikä Aäbdullaah Ibn Umar eikä muut tässä mainitsemattomat kumppanit. Siitä huolimatta kaikki hädiith oppineet yksimielisesti pitivät käytäntöään hyvänä uudistuksena, ja he mainitsivat tämän kirjoissaan. Äbu Aäämir Ibn Äs–Salääh mainitsi tämän kirjassaan Äl-Muqaddimäh (Johdatus hädiith tietoon) ja Äl-Hääfidh Äs-Sujuutij kirjassaan Tädriib Är-Rääwii, kuten monet muutkin.

Ne jotka valheellisesti väittävät tämän olevan harhaanjohtavan uudistuksen, väittävät kuitenkin seuraavansa hädiith oppineita. Kuitenkin hädiith oppineet yksimielisesti hyväksyivät tämän asian, ja pitivät sitä hyvänä uudistuksena. Tämä osoittaa selkeästi, että nuo valheelliset väittäjät ovat täysin eri suunnalla kuin hädiith oppineet.

Nuo väärintekijät, wähhääbit, syyllistyivät moniin uudistuksiin, jotka ovat rumia ja epäsopivia. Jotkut heidän johtajistaan kirjoitettuaan profeetan nimen kirjoissaan, kirjoittivat kirjaimen saad’ (ص) yksin tarkoittamaan heidän mielissään sallä-llaahu aäläihi wä sälläm. Hädiith oppineiden kirjoissa tämän kuitenkin mainitaan olevan epäsopivaa.

Lisäksi jotkut noista wähhääbeistä sanoivat, että rukoukseenkutsujan on synti sanoa äs–saläätu aälän-Näbij kovalla äänellä lausuttuaan rukouskutsun. Yksi heistä sanoi, että tämä tapa on yhtä paljon syntiä kuin aviorikos äitinsä kanssa. Tämä on osoitus sairaudesta sydämessä, muuten tuollaiset sanat eivät olisi tulleet ulos hänen suustaan. Sanoa äs–saläätu aälän-Näbij on hyvä tapa, sanottuna ennen tai jälkeen rukouskutsun, kovalla tai hiljaisella äänellä, koska profeetta sanoi:

قَالَ رَسُولُ اللهِ صَلَّى اللهُ عَلَيْهِ وَعَلَى ءَالِهِ وَصَحْبِهِ وَسَلَّمَ: “مَنْ ذَكَرَني فَلْيُصَلِّ عَلَيَّ“

Tämä tarkoittaa: <<Kuka mainitsee minut, sanokoon hän äs–saläät minulle>>. Rukouskutsua lausuessa kutsuja mainitsee profeetan nimen, siksi hänelle on hyvä sanoa äs–saläät profeetalle. Tekemällä niin hän toimii profeetan sanoman mukaisesti. Profeetta ei sanonut “Sanokoon hän äs-saläät hiljaa tai kuiskaten” eikä hän sanonut, “Sanokoon hän äs–saläät kovalla äänellä” Vaan profeetta käytti yleistä sanamuotoa: <<Sanokoon hän äs–saläät minulle.>> Tämä sisältää yhtälailla kuiskauksen, kuin kovaan ääneen sanomisen, joten se joka sanoo äs–saläät profeetalle kovalla tai hiljaisella äänellä, toimi sanoman mukaisesti. Missä on heidän oikeutensa tehdä siitä kiellettyä? Heillä ei ole oikeutta, eikä perusteita sanoa ettei niin olisi tehty profeetan aikana. Profeetta oli selväsanainen sanomassaan: <<Joka tekee hyvän uudistuksen Islamissa, saa siitä palkkion…>> Lisäksi profeetta määräsi jokaisen, joka mainitsee hänet, sanomaan äs–saläätu aälän-Näbij. Siksi heillä ei ole oikeutta väittää, että se olisi syntiä sanoa kovalla äänellä.

Jos nuo ihmiset ajattelevat, sen säännön olevan oikean, että mikä tahansa, mitä ei oltu tehty profeetan aikana on harhaanjohtava uudistus, heidän pitäisi tämän väärän uskomuksen mukaisesti väittää myös profeetan syntymäjuhlan viettämisen olevan syntiä, kuten myös rukoukseenkutsujan sanoa äs–saläät profeetalle rukouskutsun jälkeen. Lisäksi nuo väärintekijät joutuisivat poistamaan kaikki pisteet kaikista Koraanin kopioista. Heillä ei kuitenkaan ole lähdettä uskonnossa tälle väitteelle, he ovat yksin oman valheensa kanssa. Nuo ihmiset putosivat omaan kuoppaansa syyllistyen sopimattomiin uudistuksiin kuten kirjoittaa saad’ (ص) tai sa-l-äa-m (صلعم) profeetan nimen jälkeen, muiden epäsuositeltavien asioiden lisäksi. Nuo ihmiset syyllistyivät edellämainittuihin asioihin ja sitten he yrittävät kieltää muslimeilta oikeuden ja palkkion hyvien uudistusten kehittämisestä Islamiin.

Tiivistäen, kaikki uudistukset, jotka ovat Koraanin, profeetan sanomien (hädiith) ja Islaminoppineiden yksimilisyyden (idzmääa) mukaisia, luokitellaan hyviksi uudistuksiksi. Imääm Äsh-Shääfiaij luokitteli uudistukset kahteen ryhmään, hyvään johtavat uudistukset ja harhaanjohtavat uudistukset. Hän sanoi, että uudistus joka on Koraanin, hädiith:in, idzmääa:n ja kumppanien sanonnan mukainen, on hyvään johtava uudistus, ja mikä on vastoin Koraania, hädiith, idzmääa ja kumppanien sanontoja, on harhaanjohtava uudistus.

Hän, joka tietää tämän, ymmärtää sen uudistuksen merkityksen, jonka profeetta mainitsi toisessa hädiithissä:

قَالَ رَسُولُ اللهِ صَلَّى اللهُ عَلَيْهِ وَعَلَى ءَالِهِ وَصَحْبِهِ وَسَلَّمَ: “وَكُلُّ بِدْعَةٍ ضَلَالَة“

Profeetta sanoi: <<Jokainen uudistus on harhaanjohtava.>> Hän viittasi niihin uudistuksiin, jotka ovat vastoin Koraania ja vastoin hädiith ja vastoin idzmääa ja vastoin kumppaneiden sanontoja. Tämä on se mitä kyseinen sanoma tarkoittaa, koska profeetta itse sanoi oikeaksi luokitellussa sanomassaan: <<Hän, joka tekee hyvän uudistuksen Islamissa saa siitä palkkion…>>

Molemmilla mainituilla sanomilla on oikean sanoman luokitus, ensimmäisen oli kertonut Ät-Tirmidhii ja toisen Muslim. Ei ole luvallista eliminoida kumpaakaan näistä sanomista, vaan oikea tapa on vahvistaa yhden merkitys toisella. Varmistumalla näiden molempien merkityksestä, voimme oppia, mikä on oikea päätelmä koskien hyviä ja harhaanjohtavia uudistuksia.

Tartu ja pidä kiinni siitä päätelmästä, jonka Imääm Äsh-Shääfiaij teki koskien hyviä ja harhaanjohtavia uudistuksia. Tiedämme, että hän on yksi kunnioitetuimmista kansamme suurista oppineista. Ja tähän samaan päätelmään yhtyvät oppineet ennen häntä, kuten myös ne jotka tulivat hänen jälkeensä. Monet oppineet mainitsivat tämän johtopäätöksen, mukaanlukien Imääm Äl-Bäihäqij, Imääm Än-Näwäwij, Aizzu-ddiin Ibn Aäbdu-s-Sälääm ja Hääfidh Ibn Hädzar Äl-Aäsqaläänij.

Tukien Imääm Äsh-Shääfiaij:in luokitusta on kaksi profeetan sanomaa, joista ensimmäisen ovat kertoneet Äl-Bukhaarij ja Muslim:

قَالَ رَسُولُ اللهِ صَلَّى اللهُ عَلَيْهِ وَعَلَى ءَالِهِ وَصَحْبِهِ وَسَلَّمَ: “مَنْ أَحْدَثَ في أَمْرِنَا هَذَا مَا لَيْسَ مِنْهُ فَهُوَ رَدٌّ” رَوَاهُ البُخَاريُّ وَمُسْلِمُ

Tämä tarkoittaa: <<Jos joku tekee Islamissa uudistuksen, joka ei kuulu siihen, niin se hylätään.>> Eli uudistuksen on oltava Islamin uskon mukainen tai se hylätään. Toinen sanoma:

قَالَ رَسُولُ اللهِ صَلَّى اللهُ عَلَيْهِ وَعَلَى ءَالِهِ وَصَحْبِهِ وَسَلَّمَ: “مَنْ عَمِلَ عَمَلًا لَيْسَ عَلَيْهِ أَمْرُنَا فَهُوَ رَدٌّ“

Tarkoittaa: <<Jos joku keksii jotain, mikä on uskonnon vastaista, niin se hylätään.>> Tarkoitukseltaan molemmat sanomat ovat yhtäpitävät, mutta jälkimmäisessä on käytetty yksityiskohtaisempaa sanamuotoa.

Tämä sanamuoto sisltää uskonnon vastaisten uudistusten moittimisen. Tämä selkeästi osoittaa, että uskonnon mukaiset uudistukset eivät ole moitittavia. Sillä profeetta sanoi selkeästi: “Hän, joka tekee uudistuksen, joka ei ole uskonnon sääntöjen mukainen”. Joka tekee uudistuksen, joka on Koraanin, hädiith:in, idzmääa:n ja kumppanien sanonnan mukainen, kuuluu hyvien uudistusten joukkoon. Meidän kuuluu olla varuillamme kuullessamme valheellisia väitteitä, kuten että kaikki mitä ei tehty profeetan aikana on harhaanjohtava uudistusta, koska mitä profeetta tarkoitti sanoessaan <<Jokainen uudistus on harhaanjohtava>> on, että jokainen uudistus, joka harhanjohtaa on huono uudistus. Tämä siksi, että toisessa hädiithissä profeetta vahvistaa: uudistus, joka on tehty Koraanin, hädiith:in, idzmääa:n ja kumppanien sanontojen mukaisesti, on palkkiollinen ja kiitettävä.

Ylistys Jumalalle,

suokoon Hän meille hyvä loppu.

Ja Ällaah tietää parhaiten